Petäjäsaaren taistelua muistettiin sunnuntaina Rantasalmella

Viikko ennen talvisodan päättymistä käydyssä Petäjäsaaren taistelussa kaatui 6.3.1940 yhden päivän aikana 118 suomalaista sotilasta, joista 46 oli kotoisin Rantasalmelta. Petäjäsaaressa kaatui myös 23 Nilsiästä kotoisin ollutta taistelijaa sekä useita taistelijoita Enonkoskelta. Jalkaväkirykmentti 35:n 6. komppanian oli käsketty puolustaa viimeiseen mieheen Laatokan Petäjäsaarta, joka oli tärkeä linkki Kannaksen joukkojen selustaa turvanneen Kitilän motin saartorenkaassa. Komppania menetti Petäjäsaaren taistelussa kaatuneina ja haavoittuneina 95 prosenttia vahvuudestaan.*

Petäjäsaari 80-vuotta juhlajumalanpalvelukseen ja juhlaan osallistuivat hiippakuntamme piispa Seppo Häkkinen, kirkkohallituksen puheenjohtaja Juho Tiainen sekä kenttäpiispa Pekka Särkiö

Petäjäsaaren taistelun 80-vuotisjuhlallisuudet aloitettiin klo 9.30 laskemalla seppeleet Petäjäsaaren muistomerkille. Itsenäisyyspäivänä 2001 käyttöön otetun muistomerkin suunnitellut kuvataiteilija Kaija-Leena Hänninen piti puheen muistomerkin symboliikasta ja suunnittelutyöstä. "Muistomerkin ainekset ovat kiveä. Rantasalmen vanhoja hautareunakiviä sekä rantasalmelaisten hakema kivilohkare lentopommin murskaamasta kalliokielekkeestä Petäjäsaaresta. Kielekkeen alle suojaan sijoitettiin haavoittuneita. He menehtyivät mainitussa pommituksessa", Hänninen kertoi puheessaan. " Muistomerkin kivet kertovat arvoista. Kolme pylvästä, ne voi ajatella monella tapaa. 1) ”Koti, uskonto, isänmaa”, taistelussa nämä arvot kannattelivat, antoivat voimaa, nousivat omaakin henkeä tärkeämmiksi (korkeammalle). 2) Puut, yksikään niistä ei jäänyt ehjäksi. 3) Petäjäsaaresta haettu kivi on muistomerkin ”sydän”, mykkä todistaja, pala suojelijaa. Voisimmeko valita kolme tärkeintä arvoa omassa elämässämme? Taaempana on kolme pienempää pylvästä suojana, rajana. Sanalla raja on ollut aikoinaan joidenkin lähteiden mukaan merkitys PYHÄ. Rantasalmella on tunnetusti hyvä yhteishenki. Osaltaan vaikeat ajat ovat lisänneet sitä. Voimme itse kukin vaikuttaa ”ajan henkeen”.

Kaija-Leena Hänninen

Muistomerkille laskettiin kolme seppelettä

Juhlajumalanpalvelus alkoi kirkossa klo 10. Liturgina toimi rovasti Olli Uosukainen. Jumalanpalveluksessa saarnasi kenttäpiispa Pekka Särkiö. Saarnassaan piispa kiitti Petäjäsaaren sankarivainajien uhrista isänmaan puolesta ja muistutti siitä, että Petäjäsaaren taistelussa koettiin suurin yksittäistä pitäjää yhdessä taistelussa kohdannut menetys sotien aikana. Paastonajan 2. sunnuntain aihe oli Rukous ja usko, jota kenttäpiispa myös käsitteli saarnassaan veteraanisukupolvien näkökulmasta.  "Isovanhempamme eivät epäröineet puolustautua ylivoimaista vihollista vastaan. Heidän puolellaan oli oikeus omaan maahansa. Lisäksi he tiesivät vaihtoehdon, joka olisi ollut maan murskaaminen. Tästä nousi luja puolustustahto. He turvautuivat Korkeimpaan, joka kuulee rukoukset ja avunhuudot. Sama on mahdollista nytkin."

Jumalanpalveluksen musiikista vastasi Pekka Rönkkönen Aikamoiset-kuoron kanssa.

Ristikulkue ja liput saapuvat kirkkoon.

Rovasti Olli Uosukainen

Aikamoiset-kuoro

Jumalanpalveluksen päätteeksi juotiin kirkkokahvit. Kahvituksen aikana moni vieras kuitenkin kiiruhti ulos tähyilemään kohti taivasta: Ilmavoimat kunnioitti Petäjäsaaren sankarivainajien muistoa Hornet-ylilennolla. Kirkonkylän yli lentänyt Hornet näkyi hyvin kirkkaan sään ansiosta.

Kahvien jälkeen alkoi Petäjäsaari-juhla kirkossa. Tervetulopuheen piti Rantasalmen kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Sistonen.

Seuraavaksi juhlassa kuultiin säveltäjä Janne Ikosen Petäjäsaari-sävelteoksen kantaesitys Rantasalmen puhallinorkesterin esittämänä. Orkesteria johti Marja Ikonen. "Petäjäsaaren taistelun muistoteos on kaikessa karuudessaan nimeltään Petäjäsaari. Tuo nimi sisältää historiaa ja herättää muistoja ja tunteita rantasalmelaisten sisimmässä. Halusin pitää nimen yksinkertaisena ja karuna; käytiinhän taistelu karulla ja kallioisella saarella. Teos ei ole kuitenkaan saaren luontokuvaelma, vaan siinä käydään läpi taistelun eteneminen ja sen traagisen lopputunnelman lisäksi niitä ajatuksia ja tunteita, joita sotilaat ja kotijoukot sisimmässään kävivät läpi", Ikonen kuvailee teostaan juhlan käsiohjelmassa.

Juhlassa kuultiin myös tervehdyspuheet piispa Seppo Häkkiseltä sekä kenttäpiispa Pekka Särkiöltä. Puheessaan Seppo Häkkinen näki 80 vuoden takaisissa tapahtumissa tärkeän esikuvan. "Suomalaisten arvomaailmassa minäkeskeiset ja mielihyvää korostavat arvot ovat nousseet viime vuosikymmeninä. Tämä kehitys näkyy kaikkialla yhteiskunnassamme. Yleisin vastuunkantaja on nykyisin etunimeltään "joku" ja sukunimeltään "muu". Veteraanisukupolvien esimerkki velvoittaa nykysukupolvia toisenlaiseen elämään: asettamaan yhteinen etu oman edelle, yhteiset päämäärät omien pyrkimysten edelle. Petäjäsaaren sotilaiden esikuvallisuus korostaa yhteenkuuluvuutta ja vastuun kantamista toinen toisistamme ja yhteiskunnastamme." Seppo Häkkisen tervehdyspuheen voi lukea kokonaisuudessaan täällä >>Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Juhla päättyi Rantasalmen aluekappalaisen Jussi Leppäniemen päätössanoihin ja rukoukseen.

Rantasalmen puhallinorkesteria johti Marja Ikonen

Rantasalmen puhallinorkesteri

*Lähde: Ilmavoimat.fi