Historiaa

Etelä-Savon alueella vanhimmat seurakunnat ovat Savilahti (nyk. Mikkeli), Juva ja Sääminki, joka syntyi 1500-luvun alussa. Laajasta Säämingin seurakunnasta itsenäistyivät 1630-luvulla Sulkava, Puumala ja Rantasalmi.

Vuonna 1642 eli samana vuonna, jolloin koko Raamattu saatiin suomeksi, erotettiin Kerimäen seurakunta itsenäiseksi seurakunnaksi.


Seurakunnan alue muodostettiin Säämingin itäisestä osasta. Seurakunnan kirkonkylä, ensimmäiset kirkot ja hautausmaa sijaitsivat nykyisessä Silvolan kylässä Kallunmäellä. Ensimmäiset kirkkoherrat olivat Martinus Kostianus ja Paulus Olai.

Kerimäen vanhojen kirkkojen historiasta voi lukea Kallunmäki-kirjasta (Esko Mielonen - Reijo Pakarinen, Kirja-Pakari 2011). Kirkonkylä sijaitsi vuodet 1642-1848 Kallunmäessä, ja kirkkoja siellä ehti olla neljä.

Seurakunnan ja pitäjän perustamisesta ja vaiheista voi lukea teoksesta Vanhan Kerimäen historia (Asko Mielonen, Vanhan Kerimäen historia, osa I:1. Gummerus 1993).

Kerimäen seurakunta oli Ruotsin ja Venäjän valtakuntien rajaseudulla. 1800-luvun alkupuolella ryhdyttiin puuhaamaan kirkonkylän siirtämistä Jouhenniemen kylään eli nykyiseen kirkonkylään. Jouhenniemeen rakennettiin 1844-47 suuri puukirkko, joka tunnetaan nykyisin maailman suurimpana puukirkkona. Kirkon rakentamisen aikaan kirkkoherrana oli Fredrik Neovius ja seurakunnan jäsenmäärä oli noin 12 000 henkeä.

Kerimäen seurakunta toimi myös "emäseurakuntana", sillä 1800-luvun puolivälissä Savonranta ja Enonkoski itsenäistyivät omiksi seurakunnikseen. Ne olivat aluksi tehdasseurakuntia tai rukoushuonekuntia. 1900-luvun alkupuolella Punkaharju itsenäistyi omaksi seurakunnakseen. Savonrannan kirkkopiiri oli osa Kerimäen seurakuntaa vuosina 2007-2008.

Kerimäen seurakunta liittyi kuntaliitoksen myötä vuoden 2013 alusta Savonlinna-Säämingin seurakuntaan. Samassa liitoksessa liittyivät myös Punkaharju ja Enonkoski kappeliseurakunniksi ja seurakunnan nimeksi tuli Savonlinnan seurakunta. Ennen liitosta Kerimäen seurakunta ja kirkkopitäjä vietti 370-vuotisjuhlavuotta.

Kappeliseurakunnan nykypäivää

Jäseniä kappeliseurakunnan alueella on noin 4500 ja työntekijöitä reilut 10. Uljaan Ison kirkon jatkeeksi valmistui vuonna 1953 Talvikirkko, joka on talviajan messujen ja muiden tilaisuuksien paikkana. Iso kirkko palvelee toukokuun lopulta syyskuun alkupuolelle ja on kesäkauden avoinna tiekirkkona joka päivä kesä-elokuulla. Seurakuntakoti sijaitsee kirkonkylän keskustassa. Toimitilat ovat kaikkiaan hyvät.

Kerimäki on tunnettu suuresta puukirkostaan ja puhtaasta Puruvedestä. Kerimäen isossa kirkossa käy vuosittain keskimäärin noin 20 000 vierailijaa.


Kappeliseurakunnan toiminta on vireää. Lähetystoiminta ja diakoniatyö on aktiivista, konsertteja ja musiikkitapahtumia on isossa kirkossa kesäkautena ja talvikirkossa ympäri vuoden. Iso kirkko on suosittu matkailukohde ja vihkikirkko. Vihkimisiä on kesäkausina noin 25-30. Lapsia ja nuoria on runsaasti mukana seurakunnan toiminnassa. Kappeliseurakunnassa on erilaisia kirkkopyhiä ja tapahtumia ympäri vuoden. Kesäisin kokoonnutaan entisten kirkkojen paikalle, Kallunmäelle, kesämessuun.

Kerimäen kappeliseurakunta haluaa palvella oman alueensa ihmisiä ja vierailijoita välittämällä evankeliumia eri tavoin. - Toiminnasta kerrotaan lisää eri työalojen omilla sivuilla.