Sulkavan kirkko

Sulkavan kirkko

Kirkkotie 1, 58700 Sulkava

1000

Kirkko toimii jumalanpalvelustilana kesäkaudella toukokuun alusta syyskuun loppuun. Talvikaudella jumalanpalvelukset vietetään pääsääntöisesti seurakuntatalossa. Kuitenkin pyhäinpäivänä, jouluna, kiirastorstaina ja pääsiäisenä jumalanpalvelukset pidetään kirkossa. Sulkavan kirkko on vaaleutensa ja korkeutensa ansiosta valoisa ja kaunis. Pyhäinpäivänä ja jouluaamuna kirkonpenkkeissä oleviin kiinteisiin kynttilänjalkoihin sytytetään kynttilät, jotka luovat erityisen lämpimän tunnelman kirkkoon.

Tilojen varustelu

Kirkon pihamaalla sijaitsevassa rakennuksessa on wc-tilat. Kirkkoon pääsee pyörätuolilla parkkipaikan puoleisesta ovesta. Istumapaikkoja on noin 1000 hengelle.

Historia

Sulkavan kirkko keskellä kylää

Sulkavan seurakunta on entinen Idänlahti-niminen Säämingin kappeli. Itsenäiseksi seurakunnaksi Sulkava tuli v. 1630. Vanhin tiedossa oleva kirkko on rakennettu v. 1653 ja nykyistä edeltävä kirkko sata vuotta myöhemmin. Se oli jo samalla paikalla kuin tämä nykyinen kolmas, v. 1822 rakennettu kirkkokin. Kirkon sijainti Uitonvirran suulla Saimaan lahdekkeessa onkin ollut paras mahdollinen paikka ajatellen vesiteitä veneellä saapuvaa kirkkokansaa.

Nykyisin kirkon piirtäjänä ja suunnittelijana mainitaan valtion arkkitehti, italialaissyntyinen Ch. Bass. Rakennusmestari Salonen lienee kuitenkin suorittanut rakennustyön verrattain vapaasti. V. 1851 oli jo aihetta merkittäviin muutos- ja korjaustöihin, joiden jäljiltä kirkko tuli nykyisen, alkuperäistä suurempaan muotoonsa. Kellotapuli on kirkkoa vanhempi. Sen rakennusvuodeksi mainitaan v. 1770 ja rakentajaksi Matti Petrell.

Sulkavan seurakunta liittyi Savonlinnan seurakuntaan vuoden 2023 alussa ja toimii nyt Sulkavan kappeliseurakuntana.

Edesmenneiden kirkkojen historiaa

Historian kirjat (tuomiokapitulin pöytäkirja 6.6.1753) kertovat, että sulkavalaiset purkivat vuonna 1653 rakennetun kirkkonsa ja alkoivat rakentaa uutta sen tilalle, Kirkko rakennettiin Lokinniemeen (kuten myöhemmätkin kirkot). Kirkko oli suorakaiteen muotoinen, yksinkertainen puukirkko ja siinä oli paanukatto. Kirkon kuori oli samalla paikalla kuin nykyinen Pistolokorsien sukuhaudan päälle rakennettu hautakammio, muu osa sijaitsi hautakammiosta länteen.

Hattujen sodan jälkeen Turun rauhassa v. 1743 Ruotsi joutui luovuttamaan Venäjälle Kymijoen itäpuolisen Karjalan alueen, joten raja jakoi Sulkavan kahteen eri valtakuntaan. Silti kirkko oli kaikille yhteinen; lapset kastettiin, avioparit vihittiin, kuolleet haudattiin, jumalanpalvelukset pidettiin ja ehtoollisella käytiin entiseen tapaan - myös Venäjän puolella asuvat seurakuntalaiset saivat saman palvelun.

Vuonna 1753 rakennettiin sitten jälleen uusi kirkko entisen paikalle. Rakentamisesta vastasi mikkeliläinen rakennusmestari August Sorsa. Hänellä oli käytettävänään 37 rakennusmiehen joukko työvaiheiden ja eri työtilanteiden mukaan.

Kirkko oli pohjarakenteeltaan ristikirkko. Kokonaisuudessaan kirkko oli 265-270 neliömetrin suuruinen eli ehkä n. 16-17 m pitkä/leveä sakarasuunnistaan. Kirkko oli katettu paanuilla ja siinä oli 2 ovea; lännenpuoleinen pääovi ja etelänpuoleinen ovi. Ensin kirkko tervattiin, mutta myöhemmin v. 1779 punamullattiin.

Kirkko kävi kuitenkin ahtaaksi väkiluvun kasvaessa. Vielä v. 1777 tehtiin lehterille lisäpenkkejä sotilaille “paremman järjestyksen aikaansaamiseksi”, sillä tuolloin Sulkava oli myös sotilaiden Sulkava.

Kustaa III sodan aikana v. 1789 kirkko joutui tihutöiden kohteeksi; rahakirstu tyhjennettiin, penkkejä rikottiin ja paljon muutakin omaisuutta vahingoitettiin. Kastemaljakin varastettiin, mutta rääräli Nygren onnistui saamaan maljan haltuunsa ja palautti sen seurakunnalle.

Nykyinen kirkko

Pitäjänkokous arvioi kirkon liian pieneksi ja niin syksyn aikana v. 1821 aloitettiin nykyisen kirkon rakentaminen Carlo Bassin laatimien piirustusten mukaan. Kirkko valmistui syksyllä v. 1822. Kirkon rakentajaksi valittiin savitaipalelainen Matti Salonen. Rakennustyötä valvoi srk:n kirkkoväärti ja Tiittalan kartanon isäntä Karl J Reiher avustajanaan srk:n lukkari Henrik Sederholm. Saarnatuolin teko “hyvin kuivatusta honkapuusta” annettiin kirkkonikkari Mandelinin urakaksi.

Vuonna 1832 kirkko juhlallisesti vihittiin ja pyhitettiin Herralle Jakob Fredrik Neoviuksen ollessa Sulkavan kirkkoherrana. Kirkko tavoitteli uusklassista tyyliä, suhteellisen laakeakattoinen kirkko, jota rakennusmestari Salonen enemmän tai vähemmän mukaili oman tyylinsä mukaan.

Vajaat kahdeksan vuotta valmistumisen jälkeen kirkon keskiosan kattorakennelma osoittautui niin huonosti tehdyksi, että sen pelättiin romahtavan seurakuntalaisten päälle. Korjaustyöt aloitettiin v. 1852. Joensuulaisen kirkkorakennusmestari J. Tolpon johdolla, saksalaisyntyinen e. Lohrmanin ja A.E. Granstedtin uusien piirustusten mukaisesti korjaus laajeni lähes uudelleen rakentamiseksi, kirkon yläosa korotettiin ja tornista tehtiin 8-kulmainen. Korjaustyöt saatiin päätökseen syksyllä 1853.

Nykyiseen kirkkoon mahtuu istumaan 1000 ihmistä. Kirkon erikoisuutena ovat kiinteiksi sorvatut kynttilänjalat. Samoin huomiota herättää lukkarinpönttö eli lukkarintaulu, josta lukkari johti seurakunnan kirkkoveisuuta vuoteen 1892 saakka. Tällöin kirkkoon tuli urut. Ne olivat 9-äänikertaiset ja urkujen rakentajana toimi B.A. Thulen, nykyiset 33-äänikertaiset mekaaniset urut ovat 1964 Kangasalan urkutehtaan rakentamat.

Kirkon alttariseinää koristaa kolmen alttaritaulun sarja. Kaksi suurinta ovat 1850-luvun tienoilla tuntemattoman venäläisen maalaamia jäljennöksiä: espanjalaisen mestari Murillon Pyhä Perhe ja Leonardo da Vincin Pyhä ehtoollinen. Ylimpänä olevan taulun Jeesuksen ruumis otetaan ristiltä lahjoitti kirkkoon Partalaa 1848-1870 isännöinyt kunniaporvari Adolf Andrae vaimoineen. Kirkon kaunis messinkikruunu lienee sotasaalista. Kuparinen tinattu kastemalja on v. 1753 kirkon peruja.

Kellotapuli

Nykyinen kellotapuli on tiettävästi Sulkavan vanhin rakennus. Kolmanteen kirkkoon rakennettiin myös kellotapuli, mutta v. 1768 sen todettiin olevan korjauksen tarpeessa. Niinpä v. 1770 pälkäneläinen mestari Tuomas Hägert ja hänen kisällinsä Matti Petrell rakensivat uuden kellotornin. Vuonna 1847 suoritettujen korjausten yhteydessä se uudistettiin 8-kulmaiseksi ja paanukattoiseksi savitaipalelaisen rakennusmestari Taavetti Rahikaisen toimesta. Kirkonkellot uusittiin 1810-luvulla.

Hautakammio

Vuonna 1822 kiellettiin kirkon lattian alle hautaaminen. Kustaa II Adolfin sota laajeni 30-vuotiseksi sodaksi, jossa v. 1626 Yrjänä Ollinpoika pelasti ristiin asetetuilla pistooleilla kuninkaan hengen ja sai aatelisarvon. (Pistolekorsien vaakuna = kaksi pistoolia ristissä ja neljä luotia.) Nämä Pistolekorsien jälkeläisten ja muiden nk. arvohenkilöiden ruumiit on haudattu aiempien kirkkojen lattioiden alle. Nykyisen kirkon valmistuessa rakennettiin edellisen kirkon hirsistä 8-kulmainen hautaholvi hautojen suojaksi.

Seurakunta tänään

Vuosisatojen ajan kristityt ovat kokoontuneet omaan kotikirkkoonsa viettämään Jumalan perheväen yhteistä juhlaa. Seurakunnassa on toiminut vireä lapsi- ja nuorisotyö. Myös diakoniatyöllä on pitkät perinteet sekä kattava vapaaehtoistyöntekijöiden verkosto. Seurakunnassa toimii lähetyspiirejä, jotka tukevat omien lähettiensä toimintaa taloudellisesti ja myös suorittaen tärkeää esirukoustehtävää. Kirkkomusiikki palvelee seurakuntaa monilla eri toimintamuodoilla lapsista aikuisiin. Seurakuntatalo on remontoitu ja vihitty kirkolliseen käyttöön 24.04.2002. Jumalanpalvelukset pidetään talvikautena seurakuntatalolla.

Rukoileva seurakunta, joka rakastaa kotikirkkoaan ja kotiseurakuntaansa on perusta, jolle myös tulevaisuudessa seurakunta voi rakentaa. Jeesus Kristus seurakunnan Herra on luvannut olla omiensa kanssa kaikki päivät maailman loppuun asti, siksi voimme katsoa rohkein mielin myös tulevaisuuteen ja rukoilla, että Jumalan Pyhä Henki olisi synnyttämässä aina uutta elämää seurakuntansa keskelle ja että seurakunta voisi olla turvallinen koti, jonne on aina hyvä tulla.

Tekstin laatinut Sulkavan kirkkoherra emerita, rovasti, Helena Hirn. Lähdeaineistona on käytetty kirkon esittelyssä käytettävää historiallista aineistoa.

Lisätietoja

Kirkkoa käytetään kirkollisissa toimituksissa. Hautajaiset, häät ja kastejuhlat ovat seurakunnan jäsenille ilmaisia. Kirkkotilaa voidaan vuokrata myös konserttien pitämistä varten. Oman paikkakunnan musiikkiharrastajilta ei peritä vuokraa konserteista. Kirkkopihan hautausmaa on kirkon ympärillä ja aivan kirkon vieressä sijaitsevat myös uusi hautausmaa ja uurnalehto.

Varaukset tehdään Savonlinnan kirkkoherranvirastostaLinkki avautuu uudessa välilehdessä.

Esteetön kulku Esteetön kulku
Induktiosilmukka Induktiosilmukka
Pysäköinti Pysäköinti
wc wc

Tapahtumat

to 28.3. klo 18.00

Kirkkotie 1, 58700 Sulkava

Messu Sulkavalla

Pyhä ehtoollinen
pe 29.3. klo 10.00

Kirkkotie 1, 58700 Sulkava

su 31.3. klo 10.00

Kirkkotie 1, 58700 Sulkava

Messu Sulkavalla

Kristus on ylösnoussut! Messu striimataan.
su 5.5. klo 10.00

Kirkkotie 1, 58700 Sulkava

Messu Sulkavalla

Sydämen puhetta Jumalan kanssa
to 9.5. klo 10.00

Kirkkotie 1, 58700 Sulkava

Messu Sulkavalla

Korotettu Herra
su 12.5. klo 10.00

Kirkkotie 1, 58700 Sulkava

Messu Sulkavalla

Pyhän Hengen odotus
su 26.5. klo 10.00

Kirkkotie 1, 58700 Sulkava

Messu Sulkavalla

Salattu Jumala - Pyhän kolminaisuuden päivä
pe 31.5. klo 9.00

Kirkkotie 1, 58700 Sulkava

Koulun kevätkirkko

Jo joutui armas aika..