”Ei hän ole täällä.”

1.4.2018 12.00

pääsiäinen_XL.jpg
Kirkkoherra Sammeli Juntusen pääsiäispäivän saarna Savonlinnan tuomiokirkossa 1.4.2018 "Äkkiä maa alkoi vavahdella ja järistä, sillä Herran enkeli laskeutui taivaasta. Hän tuli haudalle, vieritti kiven pois ja istuutui sille (Matt. 28:2)."

Pääsiäispäivän saarna Savonlinnan Tuomiokirkossa 1.4.2018

Matt. 28:1-8

 

Uuden testamentin kaikkien ylösnousemuskertomusten keskeisenä ideana on se, että haudalle tulleet naiset kohtasivat jotain niin outoa, että he eivät olleet lainkaan valmistautuneet siihen. Äsken kuullussa Matteuksen evankeliumissa kerrottiin, että nähtyään tyhjän haudan ja kuultuaan enkelin sanoman ”naiset lähtivät heti haudalta, yhtaikaa peloissaan ja riemuissaan.” Markuksen evankeliumi taas sanoo, että ” Ulos tultuaan naiset pakenivat haudalta järkytyksestä vapisten. He eivät kertoneet kenellekään mitään, sillä he pelkäsivät.”

 

Kukaan heistä ei osannut odottaa sitä, mitä tapahtui. Kun Magdalan Maria ja se toinen Maria tulivat varhain aamulla Jeesuksen haudalle, he tulivat suremaan kuollutta ja voitelemaan hänen elotonta ruumista. Heidän mielentilaansa voi verrata siihen, että hautaluolan oven edessä oli raskas kivi, jota he eivät itse jaksaneet vierittää pois. Eli se kuolleen ruumiin voitelukin oli hyvin kyseenalaista.

 

Samanlaista on meidän oma, normaali jumalasuhteemme. Voimme korkeintaan toivoa, että jos oikein yritämme, niin ehkä jonain päivänä saamme kivenlohkareita hieman siirrettyä, niin että hengellisyys edes vähän paranee.

 

Mutta jumalasuhteessa on muutakin kuin meidän omat mahdollisuutemme. On jotain odottamatonta hyvää, ja sitä me juhlimme pääsiäisenä.

 

Äkkiä maa alkoi vavahdella ja järistä, sillä Herran enkeli laskeutui taivaasta. Hän tuli haudalle, vieritti kiven pois ja istuutui sille (Matt. 28:2).

 

Herran enkelin tulosuunta on ylhäältä alas. Se tarkoittaa, että pääsiäisen takia meidän ei tarvitse itse kavuta omalla hengellisyydellä tai henkisyydellä taivaaseen Jumalan luo. Emmekä me siihen kykene, vaan olemme Jumalan suhteen kuin nuo naiset, jotka tulivat suremaan kuollutta.

 

Herran enkeli ja Jumalan armo laskeutuvat ylhäältä alas. Niin voimakkaasti, että enkeli vieritti kiven pois haudalta ja istuutui sille.

 

Istuutui sille, noin vain. Se mikä meille on hievahtamaton järkäle, sitä Herran enkeli käytti jakkaranaan. Hänellä oli valta sen yli

 

Sama pätee meihinkin. Vaikka sinun oma uskosi tai oma henkisyytesi ei riitä Jumalan luo pääsemiseen, niin älä huoli. On olemassa muutakin kuin sinä. On olemassa ihmisiä rakastava Jumala, joka antaa enkelinsä vierittää järkäleen pois ja istuutua sille.

 

Kivellä istuessaan enkeli sanoi naisille: ”Minä tiedän, että te etsitte ristiinnaulittua Jeesusta.” Se kuvaa naisten mahdollisuuksia. Ristiinnaulittu on kuollut, kidutettu hengiltä. Häntä voi vain surra.

 

Mutta enkeli sanoi: ”Ei hän ole täällä.” Nuo sanat ovat yksinkertaiset, kuin koulun poissaoloilmoitus: ”Ei hän ole täällä.”

 

Sen naiset pystyivät itsekin näkemään, kun seurasivat enkelin kehotusta: ”Tulkaa katsomaan, tuossa on paikka, jossa hän makasi.” Hautaluolassa oli tyhjä kivinen penkki, jossa Jeesuksen ruumis oli maannut. Mutta nyt se oli tyhjä. Sen naiset pystyivät hautaan kurkistaessaan näkemään. Ja he pystyivät  ihmettelemään, että ”mitä kummaa täällä on tapahtunut”.

 

Mutta onneksi oli muutakin kuin se, mihin nuo naiset itse pystyivät. Tai mihin me itse tänään uskonelämässämme pystymme. Oli enkelin sanoma. Se tuli naisille heidän itsensä ulkopuolelta. Eivät he itse sitä keksineet. Se meni näin: ”Hän on noussut kuolleista, niin kuin hän itse sanoi.”

 

Nuo sanat toivat naisten mieleen valonpilkahduksen. Ensin hyvin pienen. Mutta se kasvoi, niin että lopulta he lähtivät haudalta juoksujalkaa ”yhtaikaa peloissaan ja riemuissaan.”

 

Pääsiäisen sanoma on se, että Jeesuksen kuolemassa ja ylösnousemuksessa Jumala toimi ihmiskunnan hyväksi suuressa armossaan, hämmästyttävän paljon yli sen, mitä kukaan osasi kuvitella. Jeesus oli kyllä ennakolta puhunut seuraajilleen lähestyvästä kuolemastaan ja ylösnousemisestaan. Mutta silti se yllätti heidät kaikki.

 

Sama voima Jeesuksen ylösnousemiselle on yhä tänään. Meidän omat mahdollisuutemme Jumalan suhteen ovat täysi nolla, kuin hautaluolan kivi, jota kukaan ei saa liikautettua.

 

Mutta silti pääsiäinen on totta, myös sinun kohdallasi, myös sinun jumalasuhteesi kohdalla. Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista. Se tapahtui meidän kaikkien hyväksi. Siksi se mikä sinulle itsellesi on mahdotonta, sen Jumala on tehnyt. Jeesuksen ylösnousemuksessa sinunkin jumalasuhteestasi on vieritetty pois kaikki esteet. Ristiinnaulittu Jeesus ei enää ole kuollut vaan hän elää. Koska hänet herätettiin kuolleista koko ihmiskunnan puolesta, niin siksi sinäkin saat hänen varassaan elää Jumalan lapsena.

 

Eli meidän jumalasuhteemme ei ole meistä itsestämme tai meidän kyvyistämme kiinni. On olemassa muutakin kuin meidän omat mahdollisuutemme. On olemassa ihmisiä rakastava Jumala, joka antoi Poikansa kuolla meidän puolestamme ja herätti hänet kuolleista meidän puolestamme.

 

Sen vaikutusta kuvaavat Vanhan testamentin profeetan sanat, jotka kuulimme aiemmin:

 

Kuolema on nielty ainiaaksi. Herra Jumala pyyhkii kaikkien kasvoilta kyyneleet ja vapauttaa kansansa alennuksesta ja häpeästä kaikkialla maan päällä. Näin on Herra puhunut (Jes. 25:8).

 

Meidän omien mahdollisuuksiemme perusteella meitä odottaa varma kuolema. Mutta siinä, kun Jumala herätti Jeesuksen kuolleista, tuli yllättävä apu: Kuolema on nielty ainiaaksi.

 

Meidän omien mahdollisuuksiemme perusteella me emme uskonelämässä yllä muuhun kuin alennukseen ja häpeään. Mutta Jeesuksen ylösnousemuksessa tuli yllättävä apu: vapautus synnin häpeästä ja alennuksesta.

 

Sen takia mekin olemme tänään täältä kirkosta lähtiessämme kuin Magdalan Maria ja se toinen Maria. Lähdemme yhtaikaa peloissamme ja riemuissamme. Jumala on tehnyt meille suuria, niin suuria, ettei sitä ihmismieli voi käsittää. Tänään toteutuu se, mistä profeetta ennusti:

 

”Sinä päivänä sanotaan: ’Tämä on meidän Jumalamme! Häneen me panimme toivomme, ja hän pelasti meidät. Tämä on Herra, häneen me kiinnitämme toivomme, iloitkaamme ja riemuitkaamme! Hän pelastaa meidät.”

 

Siksi, nouskaamme toteuttamaan tuo ennustus ja tunnustamaan yhteinen kristillinen uskomme.

« Uutislistaukseen