Kirkkoniemen kellotapuli

Kellotornintie 26, 57510 Savonlinna

Kellotapulin ympäristössä pidetään kesäisin mm. kansanlaulukirkko ja järjestetään opastuksia alueen historiasta.

Kirkkoniemen kellotapuli

Säämingin kirkot

Kirkkoniemessä ovat sijainneet Säämingin kirkot vuodesta 1509. Niistä vanhimman tunnetun poltti salama 1716. Palaneen, suorakaiteen muotoisen hirsisen pitkäkirkon paikalle rakennettiin 1722-1728 tasavartinen ristikirkko, joka purettiin vuoden 1783 jälkeen Säämingin kolmannen kirkon valmistuttua. Kolmas kirkko sai väistyä 1882, kun nykyinen Tuomiokirkko valmistui 1878.

Kellotapuli

Kirkkoniemen kellotapuli on rakennettu keskimmäisen kirkon aikana 1773. Rakennusmestarina oli Olli Rautiainen Leppävirralta. Tapulin alkuperäinen, 150 vuotta kestänyt paanukatto poistettiin 1923 ja tilalle rakennettiin pärekatto, joka korvattiin kimpipaanulla 1960. Alkuperäisen näköisen paanukaton tapuli sai 2007. Tapulin keskikattoa korjattiin 1832.
Kun katto 2007 uusittiin, paanut veistettiin talkoovoimin. Siihen tarvittiin 4000 käsinveistettyä, tervattua paanua ja noin 5000 kpl taottuja, tervattuja nauloja. Aluskatteena käytettiin vanhaan tapaan tuohta. Entisen, osittain lahonneen salkoviirin tilalle asennettiin uusi, kuparinen masto. Maanpintaa tapulin ympärillä madallettiin, jotta sadevedet saadaan ohjattua tapulin ohi. Yläikkunat rakennettiin alkuperäisen mallin mukaan.
Kellotapuli maalattiin punamullalla 2008 ja katto tervattiin 2008 ja 2009.
Tapulissa oli alun perin 1-4 lyijylasista ikkunaa. 1848 huipulle asennettiin neljä puukehyksistä ikkunaa, jotka poistettiin 1950-luvun lopussa. Vuonna 2007 yläikkunat rakennettiin uudelleen.

Tapulissa oli alun perin kaksi kelloa, jotka oli valettu Pietarissa 1659 ja 1776. Kellot siirrettiin nykyiseen Tuomiokirkkoon sen valmistuttua 1878. Ne tuhoutuivat talvisodan lopun ilmapommituksissa 1.3.1940. Tuomiokirkon nykyisistä kolmesta kellosta pienin on valettu tapulin kahden vanhan kellon metalleista.

Kellotapulin paanukattohankkeen tekijät

Kellotapulin 2007 paanukattohankkeen arkkitehtina toimi rakennusarkkitehti-konservaattori Maria Luostarinen/Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen, Mikkeli. Museoviraston valvoja oli Olli Cavén. Palkattuina työntekijöinä olivat kiteeläinen paanumestari Marko Paakkunainen sekä Savonlinna-Säämingin seurakunnan haudankaivaja Marko Ruuskanen. Paanunveistäjät koulutti restaurointimestari Erkki Hiipakka Ilmajoelta.

Savonlinnan vanhimman puurakennuksen katon uusiminen maksoi seurakunnalle noin 100000 euroa. Etelä-Savon Ympäristökeskus myönsi avustusta 10000 euroa.

Kirkkoniemen kellotapulin rakennushistoriaa

Tapuli on rakennettu vuonna 1773. Rakennusmestarina Olli Rautiainen Leppävirralta. Tapulissa kaksi kelloa. Vanhin kello on vuodelta 1659. Toinen kello on valettu Pietarissa 1776. Tapulin rakentaminen maksoi 218 ruplaa, josta uuden kellon osuus oli 118 ruplaa.

1779 seinät maalataan punamaalilla.

1799 katto tervataan.

1832 keskikattoa korjataan. Paanuja tehdään 250 kpl.

1848 kirkon ja tapulin korjaussuunnitelma (toteutui osittain). Tapulin kellonsoittotasanteen lankkulattiaa korjataan ja huipulle asennetaan neljä puukehyksistä ikkunaan. Tapulissa alun perin 1-4 lyijylasista ikkunaa. Kattoa ei tervattu.

1878 Tuomiokirkko valmistuu kaupunkiin. Tapulin kellot siirretään kirkkoon. Kellot tuhoutuvat talvisodan lopun ilmapommituksessa 1.3.1940. Kirkko paloi pahasti. Vuonna 1947 tehtiin päätös kirkon uudelleenrakentamisesta raunioihin. Tuomiokirkossa nykyisin kolme kelloa. Pienin kello on valettu tapulin kahden vanhan kellon metalleista.

1882 Kirkkoniemen kirkko puretaan tapulin pohjoispuolelta. Samalla harkitaan myös tapulin purkamista. Tapuli kuitenkin jätetään muistoksi jälkipolville.

1900-luvun alkupuolella tapuli oli heinälatona.

1913 tapulin alahirsiseinien salvaimet peitetään laudoituksilla. Yläluukkuja korjataan.

1923 tapulin alkuperäinen paanukatto (150 v) poistetaan. Tilalle pärekatto, joka maalataan punamaalilla. Myös seinät maalataan.

1933 harkitaan ukkosenjohdattimien asentamista. Mutta se ei toteudu.

1950-luvun lopussa tapulin yläikkunat poistetaan.

1960 tapuliin kimpipaanukatto. Pohjoiseen päin kallellaan oleva tapuli oikaistaan ja perustus uusitaan.

1977 katon tervaus ja seinien maalaus.

1996 katon tervaus ja seinien maalaus.

2003 kellosoittotasanteen lankkulattian uusiminen.

2007 tapuliin alkuperäisen näköinen paanukatto. Tapulista löytyneitä alkuperäisiä paanuja käytettiin mallikappaleina. Paanut veistettiin talkoovoimin. Katon mallina käytettiin1900-luvun alussa otettua valokuvaa, jossa näkyy alkuperäinen paanukatto. Ukkosenjohdattimet asennettiin. Yläikkunat rakennettiin uudelleen.

2007-2008 maapinnan madaltaminen tapulin pohjois- ja itäseinien viereltä hirsiseinien mätänemisen ehkäisemiseksi.

2008 seinät maalattiin.

Kiviaidan kunnostus aloitettiin.

2009 katon tervaus

Tietoja Kirkkoniemestä

1509 ensimmäinen kirkko valmistuu.

1716 kirkko palaa ukonilman sytyttämänä. Ei tiedetä kestikö 1. kirkko yli 200 v. pystyssä.

1719 Pappilan palo. Seurakunnan vanhimmat asiakirjat tuhoutuivat näissä kahdessa palossa.

1722-1728 toinen kirkko valmistuu. Rakennusmestari Petter Collenius (Kolari).

1729 kirkkomaan ympärillä ei ole minkäänlaista aitausta. Kirkon ainoa 1659 valettu kello roikkuu muutamien lahonneiden patsaiden varassa (1. tapuli).

Toinen tapuli valmistuu 1730-1731. Rakennusmestari Petter Collenius. Tapuli on alaosastaan 8-kulmainen, pohjapinta-alaltaan lähes nykytapulin kokoinen. Rakennustyö jää kesken, katot osittain tai kokonaan paanuttamatta.

1736 toinen tapuli rakennetaan loppuun. Tapulissa kolmenlaisia paanuja: suora-, terävä- ja pyöreäpäisiä.

1773 nykytapulin eli kolmannen tapulin rakentaminen. Toinen tapuli puretaan ennen sitä ja siitä käytetään rakennusaineita nykytapulia rakennettaessa.

1782-1783 kolmas kirkko valmistuu. Rakennusmestari Eskil Collenius (Kolari). Toinen kirkko puretaan tämän jälkeen. Sen irtaimisto siirretään uuteen kirkkoon. Kolmas kirkko vihitään käyttöön 22.1.1795.

1832 Kirkon, kellotapulin ja hautausmaan kunnossuunnitelma. Hautausmaan pintaa korotetaan lisämaalla, jotta kostean maaperän aiheuttama ongelma vähenisi vainajia haudattaessa. Hautausmaalla viisi puista hautakammiota ja yksi kivistä tai tiilistä muurattu luuhuone. Tapulin alapuolinen Fabritius-kammio rakennetaan joko 1832 tai 1833. Kolis-kammion rakennusvuotta ei tiedetä. Molempien hautakammioiden pohjalle haudattu noin viisi vainajaa. Yhteen puiseen hautakammioon oli haudattu kirkkoherra Beckman.

1863 rovastintarkastuksessa moititaan hautausmaata ahtaaksi. Samalla kehotetaan peittämään haudat myös talvisin, ettei kevään sulavedet valuisi niihin.

1864 Kirkon sakastin kattoa korjataan päreillä.

5.3.1865 päätettiin kiviaidan korjauksesta. Kiviaidan kunnostus ja lauta-aidan teko kiviaidan päälle. Työ tehtävä elokuun alkuun mennessä. Työn tekijäksi valittiin talollinen Pekka Innanen Kokonsaaren kylästä N:o 7. Työn hinta 45 kopeekkaa/syli.

3.10.1870 määräys olojen rauhoittamiseksi kirkon luona kirkonmenojen aikaan. Samaan asiaan palataan vielä viisi vuotta myöhemmin pidetyssä kokouksessa.

26.5.1878 Talvisalon hautausmaa vihitään käyttöön.

22.2.1880 keskustelu kirkon ja kellotapulin purkamisesta. Anotaan lupaa senaatilta. Päätös 8.9.1881.

Kolmas kirkko puretaan 1882 tarpeettomana. Kirkkoniemeen hautauskielto.

Vuoden 1882 jälkeen entiselle kirkkomaalle haudataan poikkeusluvilla muutamia kymmeniä vainajia. Esim. v. 1888 viisi vainajaa, joista Lassi Kolis Kolis-kammioon. Viimeisin hautaus 1936. Yhteensä Kirkkoniemeen haudattu noin 30.000 vainajaa.

1948 Ilmari Wirkkalan hautausmaasuunnitelma. Hautausmaa aiotaan ottaa uudelleen käyttöön.

1957 Kolis-kammio puretaan ja rakennetaan uudelleen 2005-2006.

1966 Kirkkoniemessä koekaivauksia alueen maaperän laadun selvittämiseksi. Alue havaitaan kosteaksi ja salaojituksen teko kalliiksi. Uudelleen käyttöön ottamisesta luovutaan.

Koonnut MARKO RUUSKANEN


Sijainti kartalla