Ystäviä tarvitaan enemmän kuin koskaan

SPR:llä on pulaa miesvapaaehtoisista

SPR:n ja seurakunnan ystäväpalvelut eivät ole  kilpailijoita, pikemminkin toistensa tukijoita. Yksinäisiä ihmisiä on Savonlinnassakin niin paljon, ettei läheskään kaikille riitä ystävää, sanoo SPR:n ystäväpalvelun vastuuhenkilö Matti Gynther. Hän on ollut toiminnassa mukana 11 vuotta ja koko ajan ystävälistoilla on ollut noin 15 vapaaehtoisen  krooninen vajaus. Varsinkin miehistä on pulaa. Gynther ehdottaakin, että miehet tulisivat ensimmäisen kerran kaverinsa kanssa, jos Vääräsaarenkatu 4:ssä sijaitsevan  SPR:n toimiston oven avaaminen on muuten vaikeaa.

Nykyisin  huonokuntoisetkin vanhukset voivat asua yksin omassa kodissaan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon turvin. Palkatulla henkilöstöllä on oma tiukka aikataulunsa eikä heillä ole aikaa esimerkiksi ulkoiluttamiseen. Monet palveluyhdistykset järjestävät virkistystä ja ulkoilutapahtumia, mutta henkilökohtaisen ystävän tarvetta joukkotapahtumat eivät poista. Kotipalvelu ilmoittaa ystävätoiveesta eteenpäin joko seurakunnalle tai SPR:lle. Vapaaehtoisella ystävätoiminnalla on omat sääntönsä, joihin kuuluu mm. vaitiolovelvollisuus ja tapaamisiin sitoutuminen. Tilannekartoitus tehdään jokaisen henkilön kanssa erikseen niin, että myös  lähiomaiset otetaan huomioon, sanoo Matti Gynther.

  Sosterin kotihoidon kanssa on parin viime vuoden aikana toteutettu vanhusten asiointipalvelua, johon on ilmoittautunut kymmenkunta SPR:n ja  seurakunnan vapaaehtoista. Palvelu on tapauskohtaista ja tapahtuu Sosterin aloitteesta.Tyypillinen tilanne on omaishoitajan sijaisuus, jotta omainen pääsee piipahtamaan asioilla. Huonosti liikkuva vanhus saattaa yllättäen tarvita kuljetusapua ja saattajaa  esimerkiksi terveyskeskukseen tai  apteekkiin eikä hänellä ole kuljetusseteliä. Gyntherin mukaan asiointipalvelu on ystäväpalvelun tuki, jonka puitteet ovat rajalliset ja kokeiluluontoiset.

Äidin esimerkki innosti Ritvaa ystäväksi

– Äiti oli aina mummojen apuna, kulki silmät auki ja antoi vähästään, kertoo SPR:n  vapaaehtoinen ystävä, Ritva, 66. Äidin ja sisarusten elämäntapa innosti Ritvaakin ryhtymään eläkkeelle jäätyään ystävätoimintaan. Yhden hengen taloudessa elävänä hänellä on nyt aikaa yksinäisille. Aikuiset lapset ovat muualla eikä lapsenlapsia toistaiseksi ole.

Ritva ei mitenkään erityisesti valinnut SPR:n ystäväpalvelua, se tuli sattumalta. Samalla periaatteella hän ryhtyi kaksi vuotta sitten dementoituneen vanhan rouvan ystäväksi. Ritvalla oli terveydenhuollon ammattilaisena kokemusta erilaisten ihmisten kohtaamisesta. Myöhemmin hän kävi SPR:n ystäväpalvelukurssin, jota pitää ensiapukurssiin verrattavana tarpeellisena peruskurssina. SPR:n ja seurakunnan ystäväpalvelun ystävät kokoontuvat yhteen viisi kertaa vuodessa saamaan ajantasaista koulutusta ja kuuntelemaan toistensa kokemuksia. Yhteinen syystoimintakauden  aloitus pidetään elokuussa Hirvaslahdessa, ja vuorotellen vetovastuussa on seurakunta, SPR tai Linnalan vapaaehtoistyö.

Ritva käy ystävävanhuksen luona joka toinen viikko. Tiheämpiin käyntikertoihin ei ole tarvetta, koska lapset asuvat lähellä ja pitävät huolta äidistään. – Meillä on aina niin hauskaa, kertoo Ritva. – Me ulkoilemme sään mukaan, juomme teetä ja minä luen satuja  Kerran järjestimme hänen isänsä öljyväritöistä  taidenäyttelyn hänen kotiinsa. Kuljimme kuvan luota toiselle ja hän kertoi niistä. Kuuntelemme musiikkia ja saatamme joskus ottaa tanssiaskeleita musiikin mukana. Lastenlauluja kuunnellaan myös ja Spotifystä linnunlaulua.Lintujen äänet viehättävät häntä aina.

– Dementoitunut ihminen opettaa elämään hetkessä, sanoo Ritva. – Hänen kanssaan saan olla oma itseni ilman rajoituksia.

Haluatko mukaan Ystävätoimintaan? Kysy lisää: diakoniatyöntekijä Leila Mäkitalo, p. 044 776 8055 tai leila.makitalo@evl.fi