Itsenäisyyspäivän tapahtumien tunnelmia seurakunnassamme

Itsenäisyyspäivän jumapalvelus järjestettiin seurakunnassamme tuomiokirkossa, Enonkosken kirkossa, Punkaharjun kirkossa, Savonrannan kirkossa, Rantasalmen kirkossa sekä Kerimäen talvikirkossa. Yhteensä juhlajumalanpalveluksiin osallistui yli tuhat vierasta. Tuomiokirkossa itsenäisyyspäivän saarnan piti kirkkoherra Sammeli Juntunen. Saarnassaan Juntunen kehotti

Topeliustakin siteeraten meitä olemaan kiitollisia maastamme:

"Jumala on antanut meille hyvän maan. Se on kylmä ja pohjoinen, siinä määrin, että näin pohjoisessa ei asu kuin hyvin pieni osa maailman väestöstä. Mutta Suomen sijainti on muovannut sen asukkaille aivan erityisen kansanluonteen, minkä vuoksi me täällä pärjäämme.Topeliuksen Maamme -kirjassa kansaamme kuvataan seuraavilla sanoilla: jumalanpelko, uuttera ja kestävä, harjaantunut ja voimakas, sietävä, kärsivä ja elinvoimakas, rauhallinen, ei luotu valloittamaan, urhoollinen ja sotaankelvollinen, sitkeäluontoinen ja itsepintainen, uskollinen, pitkälle ajatteleva ja hidas, vapautta rakastava, tiedonhaluinen ja oppiarakastava. ”Sellaiset ovat pääominaisuudet tällä kansalla, jonka Jumala on valinnut viljelemään ylhäisintä pohjan perää.”

Kunnianosoituksen sankarihaudoilla

Itsenäisyyden vuoksi kaikkensa antaneiden muistomerkeillä ja haudoilla järjestettiin itsenäisyyspäivänä seppeleenlasku- ja muistotilaisuuksia. Sankareita muistettiin monilla paikkakunnilla myös jo ennen itsenäisyyspäivää. Punkaharjulla kynttilät syttyivät jo 4.12. yläkoululaisten toimesta. Kerimäellä lukiolaiset sytyttivät kynttilät jokaisen 304:n kaatuneen haudalle itsenäisyyspäivän aattona.

Savonlinnan kaupungissa kunniakäynnit suoritettiin heti juhlajumalanpalveluksen jälkeen. Seppeleet laskettiin lippulinnan saattamana Karjalaan jääneiden muistomerkille, Kirkkopuiston sankaripatsaalle sekä Talvisalon sankarihaudoille. Seurakuntaa seppeleenlaskutilaisuudessa edusti kirkkovaltuuston puheenjohtaja Tuula Rasimus. Kaupunginhallituksen jäsen Sanna Metsälä piti puheen sankaripatsaalla. Metsälä kiitti veteraaneja ja sotavainajia itsenäisestä Suomesta.

Itsenäisyyspäiväjuhlissa kuultiin koskettavia sanoja ja nähtiin uusintoja kansakunnan sankariteoista

Juhlajumalanpalvelusten jälkeen päivä jatkui itsenäisyyspäiväjuhlilla, jotka monilla paikkakunnilla järjestettiin seurakunnan, kunnan ja muiden toimijoiden yhteistyöllä. Enonkoskella itsenäisyyspäiväjuhlaa vietettiin Liikuntatalolla. Täysi sali sai todistaa mm. Lasse Virenin kuuluisan kultamitalijuoksun kaatumisineen koululaisten esittämänä.

Savonlinnassa itsenäisyyttä juhlittiin Kaiken kansan itsenäisyyspäiväjuhlassa, jonka järjestivät seudun seurakunnat ja järjestöt. Juhla alkoi Jipun ilmaiskonserttilla tuomiokirkossa. Konserttiin saapui 700 vierasta. Ennen Jippua kuultiin veteraani Juhani Sääsken muistoja kansakunnan kohtalon hetkistä. Sääski kertoi juhlaväelle, miten presidentti järjesti rukousringin kuultuaan Neuvostoliiton hyökkäyksestä Ihantalaan. Jipun konsertin jälkeen juhlinta jatkui Linnalassa kakkukahvien merkeissä.

Itsenäisyyden juhlinta käynnistymässä Punkaharjulla.

Aluekappalainen Henrik Koponen Punkaharjun kirkossa.

Sotiemme veteraani Juhani Sääski tuomiokirkossa.

Kuvassa vasemmalta Jaakko Lindell, Tuula Rasimus ja Sanna Metsälä valmiina seppeleenlaskuun.

Lippulinna saapuu Kirkkopuiston sankaripatsaalle.

Seppeleenlasku.

Kunniavartio Kerimäen sankarihautausmaan muistomerkillä.

Pauliina Ahokas esiintyi Punkaharjun itsenäisyyspäiväjuhlassa.

Punkaharjun mieslaulajat.

Sinivalkoiset juhlakahvit Kerimäellä.

Kerimäen kappeliseurakunnan aluekappalainen Toivo Loikkanen kunniavartiovuorossa.

Jipun konsertti täytti tuomiokirkon.

Muistokynttilät valaisivat illan Talvisalon hautausmaalla.

Talvisalon muistomerkki.

Kerimäen itsenäisyyspäiväjuhlan päätössanoissa aluekappalainen Toivo Loikkanen kiteytti itsenäisyyspäivän tunnelmat osuvin sanoin:

”Suomi-sana on outo sana. Kaikilla muilla kielillä olemme Finland. Se on kuin fin-land, hieno maa. Ei täällä ketään suomita, ei ainakaan suotta, jos ollenkaan. Yhden maakunnan nimi, Varsinais-Suomen nimi on tullut koko maan nimeksi. Nimen alkuperäksi on tutkijat arvelleet suomaata, alavaa viljelysmaata. Sellaisen maan, leton, sana germaanisissa kielissä on ollut fen, josta nousee Fennia ja lopulta Finland.

Maasta olemme siis saaneet nimemme. Maa on meille läheinen. Oi maamme, Suomi, synnyinmaa! On lottovoitto syntyä Suomeen! Tämä hieman jo kliseeksi muodostunut sanonta on onneksi myös totta. Se näkyy mm. siinä, miten maatamme on arvioitu erilaisilla mittareilla. Se näkyy siinä, miten maailmalta on onniteltu maatamme.

Meryl Streep lähetti onnittelut maallemme. Hän sanoi, ettei oikeastaan osaa antaa meille mitään lahjaksi, koska meillä on kaikkea!”