Savonlinnan seurakunnan kirkot ja toimitilat


Pikkukirkko	Tuomiokirkko	Pääskylahden kirkko
Savonlinnan Pikkukirkon rakennutti vuonna 1846 ortodoksinen seurakunta L. Viscontin suunnittelemana. Savonlinnan luterilainen seurakunta osti kirkon 1938 ja käytti sitä pääkirkkonaan koko 1940-luvun. Kirkko sai 100 -vuotisjuhlaansa 1946 taiteilija Eino Rappin lasimaalaukset kuorin ikkunoihin. Pikkukirkko peruskorjattiin vuosina 1984-85. Alkuperäinen ortodoksikirkon alttarin paikka on merkitty kirkon alttarin lattiaan messinkilaatalla. Kirkko sai kunnostuksen yhteydessä myös ensimmäiset urkunsa. Kirkkoa käytetään seurakunnan viikoittaiseen pienimuotoiseen toimintaan ja se on myös suosittu vihki- ja kastekirkko. Alttaritaulu	Tuomiokirkko on seurakuntamme pääkirkko. Kirkon nimi juontuu Savonlinnassa vuosina 1896-1924 sijainneesta piispanistuimesta. Tuomiokirkon suunnitteli arkkitehti A.H. Dahlström, rakennustyö tehtiin vuosina 1874-78 ja kirkko vihittiin käyttöön 2.2.1879. Alkuperäisessä asussaan kirkon sisustus poikkesi nykyisestä; esillä oli runsaasti puuta ja puuleikkauksia. Saarnatuoli oli penkkirivien keskellä ensimmäisen pilarin vieressä. Alkuperäinen korkea uusgoottilainen, Aleksandra Såltinin maalaama alttaritaulu kuvasi Kristuksen kirkastumista. Talvisodan lopulla 1.3.1940 kirkko vaurioitui pommituksessa. Uudelleenrakentaminen tehtiin vuosina 1947-48 arkkitehti B. Lilljeqvistin suunnittelemana. Alttaritaulu-triptyykin maalasi taiteilija Paavo Leinonen ja taiteilija Antti Salmenlinna maalasi alttarikuorin kattofreskon. Kirkko peruskorjattiin vuosina 1990-91 sisustusarkkitehti Ansu Åströmin suunnittelemana. Alttaripäätyyn avattiin ikkuna professori Lauri Ahlgrenin lasimaalaukselle "Paratiisin neljä virtaa". Kunnostuksen yhteydessä kirkkoon hankittiin 45-äänikertaiset barokkityyliset urut. Ne rakensi urkurakentamo Martti Porthan Oy. Savonlinnan Tuomiokirkkoon mahtuu 1000 henkilöä. Kirkon korkeus ristin huippuun on 51 metriä.	Pääskylahden kaupunginosaan rakennettiin vuonna 1957 oma kirkkonsa kasvavan teollisuusyhteisön ihmisten tarpeisiin. Kirkon suunnitteli kaupunginarkkitehti Kauko A. Tuominen. Kirkon yhteydessä on seurakuntasali sekä useita kerhotiloja. Kirkon alttarin lasimaalauksen on tehnyt taiteilija Antti Salmenlinna. Kirkkoon rakennettiin urut 20 -vuotisjuhlaan 1977. Täytettyään 40 vuotta, Pääskylahden kirkko peruskorjattiin sisätiloiltaan täydellisesti 1998. Alkuperäinen punatiilinen alttaripäätyseinä valkaistiin ja kirkon valoisuutta lisättiin myös ikkunat uusimalla. Penkit korvattiin irtotuoleilla. Kunnostuksen suunnitteli rakennusarkkitehti Hannu Kylliäinen. Pääskylahden kirkossa pidetään seurakunnan jumalanpalvelukset sunnuntaisin klo 12.

Pääskylahden kirkko, Pääskylahden siunauskappeli, Savonlinnan seurakuntakeskus, Talvisalon siunauskappeli
Talvisia hautoja Pääskylahdessa ja kappeli, Talvisalon hautausmaan sankaripatsas ja sankarihautoja

Seurakuntakeskuksessa Kirkkokadulla on kirkkoherranvirasto ja toimistot, kerhotiloja, juhlasalit, palloilusali sekä kahviokappeli. Juhlasalissa on istumapaikkoja 255 ja pikkusalissa 80 hengelle. Kahviokappeliin mahtuu 40 henkeä.
Arkkitehti Heikki Elomaan suunnittelema seurakuntakeskus on valmistunut 1973. Peruskorjaus tehtiin 2006.

Vuonna 1940 valmistunut Säämingin seurakuntatalon juhlasali ja kahvio tarjoavat viihtyisät tilat perhejuhlia ja erilaisia kokoontumisia varten. Salissa on istumapaikkoja sadalle ja kahviossa kahdelletoista hengelle. Kahvio uudistettiin kokonaan vuoden 2010 remontin yhteydessä.
Saliin juhlavuutta tuo esineistö, joka on peräisin Kirkkoniemessä 1800-luvulla sijainneesta Säämingin kolmannesta kirkosta. Esillä ovat saarnatuoli porraskaiteineen sekä takaseinälle sijoitetut useampiosaiset maalauskokonaisuudet, jotka esittävät Jeesuksen kärsimysnäytelmää. Sivuseinällä on pyhiä miehiä esittävä ja luomiskertomusaiheinen lehterikaide.
Säämingin seurakuntatalon suunnitteli Arkkitehtitoimisto Heikki Siikonen Hyvinkäältä. Se edustaa funktionaalista rakennusarkkitehtuuria. Rakennustyön suoritti Rakennustoimisto KN Koskinen Seinäjoelta. Työt aloitettiin 5. kesäkuuta 1939 ja ne etenivät syksyyn mennessä harjannostovaiheeseen, mutta alkanut talvisota pysäytti työt lähes kokonaan. Talvisodan pommituksen vaurioittivat rakennusta kuitenkin vain pintatöiden ja rakennustyömaan kaluston osalta. Rakennus valmistui 20. lokakuuta 1940.
Säämingin seurakuntatalo toimi jumalanpalvelustilana koko 1940-luvun, jolloin Tuomiokirkko oli pommitusten seurauksena raunioina. Rakennuksessa sijaitsivat myös Säämingin kirkkoherranvirasto ja muut toimistot, jotka Savonlinnan ja Säämingin seurakuntien yhdistymisen jälkeen v. 1995 muutettiin asunnoiksi. Muut tilat ovat palvelleet sekä seurakunnan että lukuisten yhdistysten kokoontumistilana ja perhejuhlien näyttämönä. Kivijalassa on seurakunnan Lähetyssoppi, joka vietti 25-vuotisjuhlaansa syksyllä 2011. Asuinhuoneistoja rakennuksessa on yhdeksän.
Salissa paikkoja 100, kahviossa 12.

Säämingin kolmannen kirkon saarnastuoli. Säämingin seurakuntatalon viihtyisä kokoustila.

Pääskylahden seurakuntatalo toimii 1957 rakennetun kirkon yhteydessä. Piispa Simojoki vihki kirkon ja seurakuntatalon käyttöönsä helluntaina 1957. Rakennus peruskorjattiin 1998.
Seurakuntatalossa kokoontuu säännöllisesti päivä-, iltapäivä- ja perhekerhot sekä mm. Uuden elämän illat ja ystäväntupa.
Salissa on tilaa 55 hengelle. Kirkkoon mahtuu 200.
Pääskylahden seurakuntatalon ja kirkon on suunnitellut arkkitehti Kauko A. Tuominen.

Miekkoniemen seurakuntakoti on otettu käyttöön 10. kesäkuuta 1983. Tiloissa kokoontuu lasten päivä-, iltapäivä- ja perhekerhojen lisäksi useita muita seurakunnan kerhoja ja piirejä. Viihtyisä tila ja hyvin varustettu keittiö tarjoavat hyvän mahdollisuuden myös perhejuhlien viettoon. Saliin mahtuu 45 henkeä. Pinta-alaa rakennuksella on 231 m².
Miekkoniemen seurakuntakodin on suunnitellut arkkitehti Hannu Nieminen. Se rakennettiin kokoontumistilaksi Miekkoniemen rukoushuoneen jäätyä 1980-luvun alussa pois käytöstä.

Kellarpellon seurakuntakodissa toimii iltapäivä-, päivä- ja perhekerhojen lisäksi monia seurakunnan piirejä. Salissa on tilaa 60 hengelle. Seurakuntakoti on rakennettu 1980. Sen on suunnitellut arkkitehti Hannu Nieminen. Pinta-ala on 283 m².

Pihlajaniemen seurakuntakoti on rakennettu 1989. Sen suunnitteli Hannu Nieminen Oy ja urakoitsijana oli Savonlinnan Rakentajat Oy. Seurakuntakodissa kokoontuu mm. päivä-, iltapäivä- ja perhekerhot. Salissa on tilaa 90 hengelle.

Vilkkaassa käytössä oleva Hirvaslahden leirikeskus tarjoaa viihtyisät ja ajanmukaiset majoitus-, opetus- ja yöpymistilat 40 hengelle. Rippikoulujen ja monien seurakunnan leirien lisäksi leirikeskuksessa pidetään mm. lasten yökouluja sekä erilaisia perhejuhlia.
Leirikeskuksen tiloja vuokrataan myös ulkopuolisille. Päärakennuksessa majoitustiloina on 8 x 4 hh ja 4 x 2hh. Kaikissa huoneissa on suihku ja wc.

Hirvaslahden leirikeskuksen päärakennus valmistui vapuksi 1998. Mikkelin hiippakunnan piispa Voitto Huotari vihki sen käyttöönsä 2. kesäkuuta 1998.
Päärakennuksen pinta-ala on 599 neliötä ja lisäksi katettua kuistitilaa on 39 neliötä. Tilava, 72 neliön rantasauna ja takkatupa valmistuivat 1982.
Alueella sijaitsevat myös vuonna 1953 valmistunut vanha päärakennus sekä myöhemmin pystytetyt aitta, kota ja varastorakennus sekä lentopallokenttä.
Seurakunta vuokrasi alun perin 7000 neliön suuruisen tontin käyttöönsä kaupungilta. Myöhemmin aluetta suurennettiin 3,8 hehtaariin. Kaupungin ja seurakunnan maanvaihtopaketissa kesäkodin tontti tuli seurakunnan omistukseen 1988. Vuonna 1997 seurakunta hankki omistukseensa kesäkodin tonttiin rajoittuvan 32 hehtaarin metsäpalstan Nyrkkimäestä.

Varparannan leirimaja sijaitsee kauniissa kangasmaastossa Valkealammen rannalla. Alueella sijaitsevat 160 neliön päärakennus, saunarakennus, majoitusrakennus ja rantamajoitusmökki (aitta) sekä varastorakennus. Varparannalla pidetään sekä rippi- että muita seurakunnan leirejä sekä mm. SAMIn leiripäiviä, leiri- ja yökouluja. Toiminta-aika on 1.5.-31.10.
Tiloja vuokrataan ulkopuoliseen käyttöön. Majoitusrakennuksessa on 2x 1 hh, 2x4 hh ja 6x6 hh, wc ja suihku sijaitsevat majoitusrakennuksen päädyssä. Lisäksi käytettävissä on kahden hengen rantamajoitusmökki (aitta) ilman mukavuuksia.

Tiedustelut ja varaukset Tuula Kosonen, p. 015 5758 029 arkisin klo 8-16 tai emäntä Leena Parkkinen p. 044 7768 025.

Varparannan leirimajan rakennustyöt alkoivat 15. toukokuuta 1951 ja se vihittiin käyttöönsä 12. elokuuta 1951. Piirustukset lahjoitti kaupunginarkkitehti Kauko Tuominen Säämingin kunnallishallituksen puheenjohtajan Hannes Vehviläisen aloitteesta. Myös rakennustarpeet saatiin lahjoituksena. Leirimajan rakentaminen annettiin urakalla Olli Tuunaselle Varparannalta. Mukana työssä oli 30 talkoolaista, jotka työskentelivät yhteensä 540 tuntia ja vaikuttivat urakkalaskun huomattavaan pienenemiseen.
Muut alueen rakennukset on tehty 1980-luvulla. Vuoden 2011 syksyllä aloitettiin talkoovoimin kappelin rakennustyöt.

Savonlinnan seurakunnan Talvisalon hautausmaan siunauskappelista suunnittelusta järjestettiin kilpailukutsu. Ehdotuksia tuli 143. Voittajaksi palkintolautakunta valitsi hämeenkyröläisen Arkkitehtitoimisto Matti Huusarin ehdotuksen nimeltään "taavetti rahikainen".
Pääurakoitsijana oli Rakennustoimisto Hulkkonen Ky Savonlinnasta. Rakennustyöt alkoivat 30.5.1983. Kappelin vihki käyttöönsä piispa Kalevi Toiviainen 27.5.1984.

Kappelin yhteyteen rakennetussa talousrakennuksessa on hautausmaan toimisto ja henkilökunnan sosiaalitilat.
Kappelissa on 133 istuinpaikkaa. Kaikkiaan sisälle mahtuu noin 180 henkilöä.
Kellotapulin pronssiset kellot on valmistanut hollantilainen Eijsboutsin tehdas.

Pääskylahden siunauskappelin suunnitteli lahtelainen Arkkitehtitoimisto Unto Ojanen ja se valmistui kesäkuussa 1963. Kappelin vihki käyttöönsä piispa Osmo Alaja 18.8.1963.
Istumapaikkoja on 120. Kappelin ympärillä sijaitsee Pääskylahden hautausmaa.

Ahvensalmen siunauskappelin rakennutti Rantasalmen seurakunta. Se sijaitsee Ison Haukiveden Patalanlahden rannalla. Kappeli otettiin käyttöön 1957 ja laajennettiin 1979.

Oravin rukoushuoneella toimitetaan jumalanpalvelus muutaman kerran vuodessa. Tiloissa kokoontuu säännöllisesti mm. päivä- ja perhekerho sekä vanhenevien kerho. Kinkerit järjestetään kerran vuodessa.

Rukoushuone on rakennettu 1952. Kauppias Veikko Immonen lahjoitti tontin ja myi omistamansa rakennuksen rukoushuoneyhdistykselle, joka keräyksin ja talkootöin kunnosti tilan rukoushuoneeksi.
Vihkiäisissä 24.10.1952 piispa Martti Simojoki luonnehti rukoushuonetta ”taivaan oveksi”. ”Olkoon tämä talo rukoushuone ja taivaan ovi, jossa Jumalan enkelit kantavat kaikkien teidän asioitanne alhaalta ylös.”
Kuntien alueliitosten vuoksi Ahvensalmi ja Oravi liitettiin Sääminkiin vuoden 1965 alusta ja rukoushuonekin siirtyi Säämingin seurakunnalle.

Urkunsa rukoushuone sai vuonna 1985. Ne rakensi urkurakentamo Hans Heinricks. Juhlasalin seinälle sijoitettiin sodissa kaatuneiden kylän sankarivainajien muistotaulu vuonna 2000. Vuonna 2005 uusitut kirkkotekstiilit on suunnitellut Anna Väkeväinen ja ne on valmistettu Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Artemiassa.

Savonlinnan seurakunta, Kirkkokatu 17, PL 42, 57101 Savonlinna. Puh. vaihde 015-576800.

Seurakunnassa tapahtuu	Kirkot ja toimitilat	Yhteystiedot	Perustiedot	Ensin oli Olavinlinna
TYÖMUODOT	Toimitukset	Seurakuntauutiset	Hallinto ja talous	Palaute ja linkkejä